Vielä yksi lettikoru

Innostuin letittelemään ja kasaamaan vielä yhden monirivisen  rannekorun ja innostuinpa näköjään myös kuvailemaan sitä eri näkövinkkeleistä. Näitä monirivisiä on jotenkin tosi mukava ja inspiroiva tehdä. Toisin kuin esimerkiksi kaulakoruissa, rannekoruissa tykkään rönsyilevästä, värikkäästä ja monitahoisesta otteesta. Mitä parempi, jos se vielä kilisee ja helisee ranteessa heiluessaan.

Alimmassa rivissä (kuvassa) tummanruskeita puuhelmiä ja ylimmässä rivissä 4mm turkoosihelmiä. Helmien väleissä siemenhelmet vastaväreissä. Keskimmäinen rivi on mokkanauhaisen letin paikka.

Löysin tuollaisen hienon lukonkin, jonka pyöreästä osasta lähti kätevästi neljä kiinnityspaikkaa, joihin nuo rivit sai kivasti istumaan. Neljänteen renkulaan asensin magnesiittihelmestä ja lasibrioletista tehdyn riipuksen.

Ja sitten vielä pari kuvaa paikoillaan ranteessa.

Enemmän on enemmän

Olen viime aikoina jälleen innostunut monirivisistä rannekoruista ja päätinkin tehdä muutama kokeilun monirivisyyden parissa pitkästä aikaa.

Toisessa rivissä Brecciated jaspista ja toisessa heleän pinkkiä korallia. Helmien väleissä pieniä messingin värisiä siemenhelmiä. Metalliosat messinkiä.

Kädet syyhysivät päästä punomaan jotain. Letitin mokkanauhaa ja liitin sen kaveriksi punottuna nahkanauhaa ja messinkiketjua. Tässä on säätövaraakin.

Tässäkin letitettyä mokkanauhaa ja toisena rivinä makramepunontaa, väleissä metallihelmiä.

Kesäiset vibat näissäkin. Ei muutakun nämä ranteisiin ja festaroimaan! :)

Avainnauhoja

Käsi tykkää edelleen kyttyrää pihdeistä, mutta vaijeriin pujottelu kyllä luonnistuu ihan kivasti.

Viime viikolla tein monta avainnauhaa, kas tässä.


Tämän värit oikein hehkuvat! Punaista ja hiekanväristä jokikiveä, messinginvärisiä siemenhelmiä ja keskellä kaunis sinooperihelmi.

Tämä sopii kyllä varmasti jokaisen työasun kanssa yhteen. :) Tästä tuli myös pisin näistä kolmesta nauhasta ja työkaveri ihastui siihen niin, että koru löysikin tänään jo uuden kodin. Matskuina Botswanan akaattia, vuorikristallia, hopeoituja metallihelmiä ja hematiitin värisiä siemenhelmiä.

Kolmannessa helmiäislasihelmiä, metallihelmiä ja messinginvärisiä siemenhelmiä

Näitä oli mukava pujotella. Mukavan aivotonta hommaa ja kuitenkin hienoa jälkeä tuli. Yritin tehdä mahdollisimman kestäviä näistä, sillä avainnauhathan tuppaavat hajoamaan helposti joutuessaan kovalle rasitukselle. Taidanpa mennä tekemään näitä lisää! Luulen, että muutama muukin työkaveri saattaisi haluta tällaisen omakseen, mm. minä itse! :)

Pois pinteestä

Hei vaan pitkästä aikaa te kaikki helmi -ja koruhörhöt!

Syy pitkään blogitaukoon oli yksinkertaisesti se, että pääsin VIHDOIN siihen kyynerpääleikkaukseen helmikuun alussa! Leikkaus meni hyvin, oikeaa kättäni vaivannut hermopinne löydettiin ja se saatiin vapautettua. Vielä en uskalla täysillä tuulettaa, kun käsi on vielä vähän kipeänä leikkauksesta johtuen, mutta ainakin kaikki puutumiset ja se helvetillinen hermosärky on nyt historiaa. Huojentunein olin siitä, että jotain oikeasti ja varmasti löydettiin, toinen juttu sitten onko siinä kaikki vai saanko edelleen kärsiä tenniskyynerpäästä ja ahtaasta olkapäästä lopun elämäni, kuten lääkäri varovasti eilen jälkitarkastuksessa vihjaisi, viitaten alttiuteeni saada näitä muitakin käsiin liittyviä vaivoja.
Pahin on kuitenkin nyt takana, sairasloma ohi, paluu töihin ja mikä tärkeintä - koruhommiin!

Ostin sairaslomallani Hakaniemen kauppahallista (en muista putiikin nimeä) ihanat filigraanimaiset puuriipukset ja maksoin kolmesta kappaleesta peräti kuusi euroa. Nuo riipukset ovat vaan niin uskomattoman nätit, etten voinut vastustaa. Jos joku tietää mistä tuollaisia vastaavia saisi tilattua hieman halvemmalla, saa vinkata!

Riipukset kaipasivat mielestäni jotain selkeää ja maanläheistä ympärilleen, joten päätin tehdä kaulakorun makramepunonnalla.

Koska edellisestä makramekaulakorustani on vierähtänyt jo tovin aikaa ja olin epävarma nauhojen pituudesta, jouduin soveltamaan vähän. Letitin sivut ja punoin vain etuosaan peruspunontaa ja napsin väleihin pieniä kellertäviä ja tummanpunaisia lasirondelleja. Riipukset yhdistin patinoituun hopeaan.

Tämä on ihan ehdottomasti kesäkorusetti, sillä kaikki makrame = kesä. :) Mahtoikohan nämä mahtavat kelit vaikuttaa korun kesäiseen ilmeeseen?

Edit: "In Action" -kuva jäi puuttumaan! Pahoittelen instagram-kuvaa, mutta kännykällä on helpompi ottaa nuo selfiekuvat. :)

Tuosta edellisen postauksen perintökorusta vielä: Kävin Old Times antiikkiliikkeessä tiedustelemassa korun ikää ja arvoa jo heti tammikuun puolen välin tienoilla tuon postauksen jälkeisenä päivänä. Koru tosiaan on 1800-luvun puoliväliltä tai lopulta, eli on hurjan vanha!

Metalli oli sittenkin hopeaa, harhauduin asiassa, koska leimat puuttuivat kokonaan. Korukivien ympärillä hieman kultaakin. Tuohon aikaan ei välttämättä ollut tapana leimata pieniä hopeisia koruesineitä, joten se selittää leimojen puuttumisen. Arvoa lisää myös se, että korun alkuperäinen säilytysrasia on edelleen tallessa.

Antiikkiliikkeen pitäjä oli harvinaisen mukava ja asiantunteva mies ja oli kovasti itsekin kiinnostunut korun historiasta ja sen alkuperäisestä kantajasta, isoisoisoäidistäni.